Olin eilen loputtoman väsynyt. Todella, todella väsynyt. En olisi jaksanut hievahtaakkaan kotoa mihinkään hektisen viikon jälkeen mutta onneksi liikahdin. Ajelimme ihanaisen Doriksen kanssa kohti ystävämme juhlia, joita emme mistään hinnasta olisi jättäneet väliin. Tunnelmat autossa menosuunnalla olivat sellaiset kuin poikkeuksellisen tiukan viikon jälkeen voi olla, väsyneet. Mutta myös odottavat. Takaisin tullessa olimme kuin akut ladanneita. Virtaa, iloa ja voimaantumista täynnä! Mitä siis tapahtui automatkojen välissä.
Ystävämme järjesti meille naisystävilleen 39 vuotis harjoitussynttärit. En kyllä yhtään pysty ymmärtämään mitä me harjoittelimme? Jos oli tarkoitus tutustuttaa meitä toinen toisiimme ja saada aikaan välitön ilmapiiri niin se tapahtui arviolta kolmessa minuutissa. Sen kohdan siis läpäisimme helposti. Mikäli oli tarkoitus, että uskaltautuisimme jakamaan itse kukin myös pintaa syvemmältä niin se tapahtui mielestäni noin viidennessä repliikissä mitä illan aikana sanottiin. Jos oli tarkoitus harjoitella mitkä ruuat maistuvat vieraille, niin olisi senkin asia luullut olleen Fredrikan muistiss.Kaikki maistuu ja jokainen ruoka yhdessä ja erikseen herättää varauksettoman ihastuksen huokauksen makujen sinfoniasta. Fredrika on tunnettu ruuanlaittotaidoistaan samoin kuin hän on myös armoitettu leipuri. Mitä me sitten harjoittelimme?
Totuuden nimissä täytyy myöntää, että heikompi hermoiset ehkä olisivat saattaneet illan aikana olla syvän kiusaantuneita tai jopa äärimmäisen nolostuneita, en tiedä kumpaa enemmän. Me emme kuitenkaan olleet. Koolla oli upeita naisia elämän eri vaiheista, Fredrika meille kaikille rakkaana ja läheisenä ihmisenä. Olen iloinen saadessani liittyä hänen elämäänsä ja hän minun jo 20 vuoden takaa. Vuodet ovat kuljettaneet ristiin rastiin ja aina on toiselle varattuna paikka elämästä. Sen kokoinen, kun kulloisenakin aikana on ollut tärkeää.
Fredrika sanoi aikanaan minun 30vuotisjuhlissani, että jos joskus minun mieleeni hiipii ajatus, että olisiko joku aikaisempi poikaystävistäni ollut minulle miestäni sopivampi. "Älä mieti, sillä minä olen nähnyt ne kaikki muut". Tätä on ystävyys, peilipintana olemista, yhdessä kasvamista, suoraan sanottamista, elämän valintojen kanssa myötäelämistä. Fredrika täytti siis 39vuotta ja me harjoittelimme juhlintaa. Jaoimme elämää ja sen hauskoja sattumuksia ja elämää ravistelevia kokemuksia.
Voisin tässä kohtaa nyt sanoa, että näitä juhlia ajatellessani harjoitus tekee (ei mestarin vaan...) elämää taas syvemmältä oivaltavan.
Kiitos rakas F!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos, kun ilahdutit minua kommentoimalla :)