Perjantaina lähden viemään lapsemme Viroon vanhempieni luokse. Alan tällä hetkellä olemaan jo melko metsittynyt versio itsestäni. Tukkani on ylipitkä ja huonossa värissä. Univelka on tolkuton, koska valvon yöt ikävän allergisen yskän takia. Olo on virttynyt ja varttunut. Lauantaiksi olen varannut kampaajan.
Minun kampaajani on loistava Julia. Julia, joka ei koskaan tee niin kuin pyydän mutta saattaa minut matkaan aina kauniin leikkauksen kera. Menen hänen luo ja näytän lehdestä leikkaamaani kuvan, hän katsastaa kuvaa ja sanoo "ei hyvä, tämä meestukka, sinä nainen"
Viimeksi pyysin vaaleaa raitaa, hän sanoi "ei valge ole hyvä, laitetaan toinen". ja niin laitettiin.
En siis saa mitä toivon, mutta saan enemmän. Saan aina naisellisen ja kauniin tukan. Minulle hiukset ovat äärettömän tärkeät, kerran ne menettäneenä tunnen niiden ainutlaatuisuuden vieläkin vahvemmin.
Ehtisinköhön käydä myös kasvohoidossa. Kyllä varmaan. Sitä ainakin tarvitsisin, kuten myös hierontaa, jalkahoitoa, ....
niin ja sitä unta, ennen kaikkea sitä unta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos, kun ilahdutit minua kommentoimalla :)